Kuka auttaisi kärsivää?
Lepo auttaisi kiireistä huolehtijaa, mutta sitä ei suoda.
Unesta on tullut tavoiteltavaa hekumaa, ei normaalielämään liittyvää rutiinia.
Kun lepo vihdoin sallitaan, ei sitä voi levoksi kuvailla.
Se laittaa ahdistumaan.
Unet.
Pahimmat viholliseni.
Pilaavat yöni.
Miksi pelkään unessa kuolemaa?
Kuka antaisi rauhan?
Kuka kertoisi miten levätä levollisesti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti